Naiseus
Liimaat yhteen tarkoituksen sirpaleita, ja rakennat minuuttasi pala palalta
Arjen rattaiden hankaama.
Vaatimusten takoma, ristiriitojen raapima.
Kiire kannoilla huohottamassa.
Missä taivas vain rajana?
Missä autuaat niityt ja kukkaseppeleet solmittavana?
Aikasi katoaa usvaan,
kuin sitä ei olisi ollutkaan.
Löydät itsesi itsellesi sokeutuneena,
polvet ruvella mahaltasi makaamasta elämän edessä.
Pyydät itseltäsi armoa,
raavit kasaan haaveittesi muruja,
liimaat yhteen tarkoituksen sirpaleita
ja rakennat minuuttasi pala palalta.
Ollaksesi ehjä sinun piti itseltäsi hajota.
Anna itsellesi lupa olla Nainen.
Paljasta ne odotukset,
joita taakkana kannat.
Kaada ne muurit,
joiden yli kerta toisensa jälkeen kapuat.
Laske maahan ne velvoitteet,
joita armotta suoritat.
Et voita mitään vaatimalla,
vaan hiljaa itseesi palaamalla.
Muurit katoaa puhumalla,
rakkauden sanoja kuiskaamalla.
Ole oma rakkausrunosi.