Häpeästä herkkyyteen
Aseena arvottomuuden miekka
KOTITALO
Koivukujan päässä pellon laidalla.
Kotitalon punaiset seinät, joiden sisällä asuu pelko.
Yhden ainoan vai liian monen?
Se kipu palaa mieleen hiljaa, kuin salaa.
Se on piikki sielussa – tulehtuu kunnes puhkeaa.
Se ei kestä sanoja, ei puhetta, ei päivänvaloa.
Häpeän kautta surun haarniskaan suljettu.
Aseena Arvottomuuden miekka.
HERKKYYS
Se on
pilvien juoksu taivaalla,
lehtien tanssiva kahina.
Tuulen hipaisu poskella,
auringon leikki pisamilla.
Se on
leppäkertun siipien hyrähdys,
perhosten vallaton pyrähdys.
Se on kuivuneen heinän rasahdus,
voikukan hahtuvan puhallus.
Se kaikki on kiinni minussa,
voimana elämän tuulissa.
Se on kuiskaava herkkyys sielussa,
aisteissa, syvällä soluissa.
Ota yhteyttä!
Eira Viitala
pohjalainennainen@gmail.com
040 543 0425